Pari päivää sitte oltiin naapurimökillä sukulaisten luona lettykesteillä ja tässä melko koirapitoisia kuvia sieltä. Paikalla oli siis alunperin 11-pentuisen portugalin vesikoira -poikueen 3 jäsentä ja äiti, ja lisäksi pieni Urho-griffoninpentu. Ilta kului siis lähinnä koiria silitellessä ja lettuja syödessä. Tää oli sinä ekana kesäpäivänä niiden monien sadepäivien jälkeen ja oli mahtavaa kun oli lämmintä ja tyyntä – meidän puolella saarta nimittäin kävi kylmä pohjoistuuli kovana eikä siellä kovin kesäseltä tuntunu. Nyt on onneks ollu jo lämpimämpää täälläkin kun tuuli on hellittäny.
27/07/2013
24/07/2013
Prometheus
Kuvia tän kesän protulta, siellä vietin 7.-14.7. Olin nyt siis kolmatta kertaa jo leirillä ja toista kertaa apparina ja vielä se vaan jaksaa kivaa olla. Kaikki leirit on tietysti erilaisia, kun niillä on eri ihmiset mukana, mutta yleisesti mukavaa tulee vaikka jotain ongelmia aina on. Oli tosiaan mahtava leiri enkä jaksa odottaa että pääsen puistotapahtumaan ja nään kaikkia muitakin tuttuja uudestaan.
Päivittelyä lievästi hankaloitti se, että unohdin muistikortinlukijan kotiin kun mökille lähdin ja senkin jälkeen kun uus ostettiin, niin en oo kunnolla päässy koneelle kun iskäkin no omia kuviaan laitellu.
04/07/2013
suomalainen juhla
Makkara, auringonlasku, iloisiset ihmiset, kokosta hehkuva lämpö, supermoon, liplattava vesi, huutavat lokit, metsän humina, kukat tyynyn alla, vaahtokarkin rapea, paahdettu pinta ja ennen kaikkea kesäyön uskomaton valoisuus, niistä on juhannus tehty.
23/06/2013
La Vieux Lyon
Lisää ranskan kuvia, tällä kertaa Lyonin kaupungista ja enimmäkseen sen vanhasta osasta, joka ei ihan keskustassa ollut, mutta melkein. Joukossa myös muutama kuva ravintolasta, jossa käytiin joku päivä illalla porukalla syömässä. Ekana päivänä me käytiin siis kävellen kiertelemässä tuolla kaupungilla ja mentiin kattomaan kaikenlaisia rappukäytäviä ja sisäpihoja sunmuita. Käyiin kanssa silkkimuseossa, jossa yks työntekijä kerto meille silkin tekemisen historiasta, Lyon kun oli pitkään maailman silkkipääkaupunki, ja näytti meille miten sellasta kangasta kudotaan vanhanaikasilla kangaspuilla. Oli muuten hienoa kun ymmärsin kaiken mitä se sano vaikka se puhuki ranskaa (se vaan osas puhuu tarpeeks hitaasti ja yksinkertasesti meitä varten). Siellä vanhassa kaupungissa oli mielettömän nättiä ja on ihan uskomatonta, että jotkut saa oikeesti asua tollasessa paikassa. Kai siinäkin on huonot puolensa, mutta eihän meitä turisteina nyt sellaset kiinnosta.
Subscribe to:
Comments (Atom)