There's room for dull things in the future

Oon ollu lähiaikoina hyvin laiska – monessa suhteessa. En oo pahemmin kameraan koskenu, saati sitte blogia päivittäny. Oon ollu laiska myös kouluhommien kanssa, en oo oikeen läksyjä lukenu ja se tulee kyllä kostautumaan koeviikolla. En oo vaan vielä tottunu lukiolaisen tähän elämään ja siihen, että mun pitäis oikeesti tehäkin jotain sen oppimisen eteen.

Pyrin elämään mahollisimman kivasti ja tekemään niitä asioita mitä haluun, joihin en laske tylsien asioiden opiskelemista. Tällä hetkellä mun opiskelumotivaatio onki suhteellisen alhaalla johtuen luultavasti mun vähäisestä kiinnostuksesta tän jakson aineita kohtaan. Oon suurinpiirtein päättäny, etten haluu tuhlata aikaa lukemalla tuntikausia asioista jotka ei mua edes kiinnosta. Mun motivaation puute saattaa kyllä johtua myös siitä, että mulla ei oikeestaan oo mitään sen suurempaa tavotetta, mihin pyrkiä, joten mulla ei oo oikeestaan mitään syytä pakottaa itteäni tekemään niitä tylsiäkin juttuja. Välillä musta tuntuu, et mulla on aika romanttinen kuva elämästä, teen vaan niitä kivoja juttuja enkä stressaa oikeen mistään. Ei mun oo vielä oikeen tarvinnu tehä mitään ikävää eikä mulle oo oikeen tapahtunukkaan mitään, oisko pitäny? Oon kuitenki vielä sen verran nuori, että ehkä on ihan hyvä että elämä on mun mielestä vielä vaan kivaa. Ikäville asioille on tilaa tulevaisuudessa, aion elää nyt vaan päivä päivältä murehtimatta tulevia ikävyyksiä ja tehä niitä tylsiä juttuja sitte kun täytyy.